Kävipäs hassu juttu. Olin kirjailijakeikalla Vaasassa, Littfest-kirjallisuustapahtumassa.
Kun kerroin Kuparisaari-trilogiasta yläkoululaisille, kävi ilmi, että Kuparisaari sijaitsee Vaasassa. Se on nimittäin paikallisen jäähallin nimi.
Terhi
13 sunnuntai Mar 2011
Posted in Kuparisaari I
Kävipäs hassu juttu. Olin kirjailijakeikalla Vaasassa, Littfest-kirjallisuustapahtumassa.
Kun kerroin Kuparisaari-trilogiasta yläkoululaisille, kävi ilmi, että Kuparisaari sijaitsee Vaasassa. Se on nimittäin paikallisen jäähallin nimi.
Terhi
08 tiistai Mar 2011
Posted in Kuparisaari I, Kuparisaari II
Istuin eilen junan ravintolavaunussa välillä Viinijärvi-Tampere, edessäni kertakäyttömukillinen VR:n pussiteetä ja vajaat sata liuskaa Kuparisaari kakkosta.
Editoin tekstimassaa eli luin sitä huolellisesti, tein merkintöjä marginaaliin ja kirjoitin mm. TIIVISTÄ TÄTÄ! SYVENNÄ TÄTÄ! TAUTOLOGIAVAARA!
Tähystäjäneidon lukeneet saattavat muistaa Khalkoksen itsenäisyystaistelijan, miehen nimeltä Hristo Kiril, jonka tuotantoon erityisesti Miroslav Kostov on hyvin huolellisesti paneutunut. Hristo Kiril on jatko-osassa entistä näkyvämpi hahmo.
Olin juuri lukemassa Hristo Kirilistä kertovaa lukua, kun viereisessä pöydässä istuvalla, ulkomaalaisella miehellä soi kännykkä. Voin vaikka vannoa, että hän vastasi:
- Kiril!
Terhi
02 keskiviikko Mar 2011
Posted in Kuparisaari I, Tähystäjäneito
Tähystäjäneidon henkilöiden nimet ovat herättäneet hämmästyttävän paljon ärtymystä.
Hämeen Sanomien Marika Riikosen mielestä fantasianimet ”kuulostavat vitsiltä: teoksessa seikkailevat muiden muassa Amaya, Snezana, Miroslav ja Krasimira”. Myös kirjabloggaaja Nafisan moittii nimiä. Hänen mielestään Snezana tuo mieleen niistämisen ja Neofit Haralampijeen hän suomentaa mielessään: Uusikunto Haarat Lammessa. Nafisanin arviota kommentoiva Ahmu miettii nimikysymystä yleisemmin; hänen mielestään usein fantasiakirjoissa hahmojen nimet ovat yksiselitteisesti outoja ja saattavat ärsyttää jopa niin, että kirja jää lukematta.
Miten me olemme löytäneet nimet?
Saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta olemme miettineet nimiä aika paljon.
Valtiot:
Sarmatia-niminen ruhtinaskunta on ollut olemassa; nimi kuulosti korviimme viehättävältä. Khalkos taas on kreikkaa ja tarkoittaa kuparia, pääkaupunki Niccolum on saanut nimensä nikkelistä.
Saadaksemme yhteisen mielikuvan kuvitteellisista valtioista sijoitimme ne mielessämme jonnekin Balkanin alueelle, jossa sekoittuvat monet kulttuurit. Siellä ovat slaavilaiset serbit sekä rannikon kroaatit, jotka ovat merenkulkijakansaa. Sloveenit laskevat itsensä saksalaisperäisiksi, ja italialaisia löytyy kaksoiskaupunki Trieste-Trstin lähistöltä. Bosnialaiset ovat saaneet vaikutteita turkkilaismiehityksen ajalta, ja Turkki on myös maantieteellisesti lähellä. Herzegovina on länsirannikolla, Makedonia ja Kreikka niemimaan eteläpäässä ja aluetta asuttavat myös albaanit. Saaristoa on runsaasti, ja jokin bysanttilaisen kulttuurin tuulahduskin alueella tuntuu.
Päätimme, että nimien tulee olla balkanilaisia tai kreikkalaisia, ja että muinaisen bysantin henkäys saa tuntua.
Ihmiset:
Balkanilaisen kirjallisuuden suomentaja, Mansarda-kustantamoa pyörittävä Kari Klemelä vinkkasi meille sivuston, josta löysimme balkanilaisia etunimiä: http://www.lowchensaustralia.com/names/easteuropean.htm#2
Oletimme, että esimerkiksi nimi Radko ohjaisi lukijan oikeille jäljille. Onhan hän nimikaima serbikenraali Ratko Mladicille, joka parhaillaan on Haagin ihmisoikeustuomioistuimessa Srebrenican kansanmurhasta syytettynä.
Vinkki ei toiminut, vaan nimiä on luettu englanninkielestä käsin. Snezanan kantasana ei ole kuitenkaan englantilainen ”sneeze” – ”niistää”, vaan lunta tarkoittava slaavilainen sneg. Snezana on siis eräänlainen Lumikki. Blagorodna tarkoittaa jaloa, korkeasyntyistä, ja Krasimira on naisen nimi, jonka kantasana merkitsee kaunista. (Tähän en voi olla lisäämättä, että jos Khalkoksen ihaileviin miehiin hurahtava Krasimira on epäuskottava, epäuskottavia ovat silloin myös lukuisat suomalaiset turistinaiset Kreikan tai Espanjan aurinkorannoilla.)
Koomiset henkilöt ovat tietysti saaneet koomiset nimet, kuten Neofit Haralampijee Toinen. Aivan oikeita balkanilaisia nimiä ne ovat; tosin Haralambi muutettuna lempinimen muotoon.
Päähenkilömme Amaya on saanut nimensä 1600-luvulla eläneen kohtalokkaan ruhtinattaren mukaan. Nimi kuulosti meistä kauniilta ja taipuu sitä paitsi helposti myös suomeksi, mikä täytyy nimissä myös ottaa huomioon.
Nimet Tähystäjäneidossa eivät siis ole vitsi, elleivät balkanilaiset etunimet sitten ylisummaan ole huumoria.
Anneli
01 tiistai Mar 2011
Posted in Kuparisaari II
Etenemme parhaillaan Kuparisaari-trilogian kakkososaa kevyttä kenttäravia. Kesällä suunnittelimme juonen pääpiirteittäin ja nyt olemme edenneet noin kolmanneksen. Sujuu jo. Alussa oli tulppa. Kirjailijaystäväni nimittää sitä ähkimisvaiheeksi. Se tarkoittaa, että kirjoittaja pyörii tuskaisena, ei saa mitään aikaiseksi, kokee huonoa omaatuntoa siitä, ettei saa mitään aikaiseksi ja alkaa epäillä, mahtaako enää koskaan kyetä kirjoittamaan yhtään mitään.
Olen jo oppinut tunnistamaan tämän vaiheen enkä enää ahdistu kovin paljon. Jonkin verran kuitenkin. Ajattelen, että ihmisen mieli toimii kuin tietokone: ensin pitää kovalevyn pyöriä ja suorittaa sille annettu tehtävä ennen kuin tulos ilmestyy näytölle. Tosin nykyisen tietokoneet ovat niin nopeita, ettei surrausvaihetta tarvitse odotella. Commodore-koneilla (silloin muinoin, vähän pronssikauden jälkeen) työskennelleet tietävät, mitä tarkoitan. Pitää sietää odotus, kun mitään ei näytä tapahtuvan, koska se, mitä tapahtuu, tapahtuu jossain aivojen ja alitajunnan uumenissa.
Kummallista on, että kun hedelmättömän ähkimisvaiheen jälkeen tukos aukeaa, teksti alkaa virrata. Kirjoitin helposti ja iloisesti aika paljon ja olin hyvin tyytyväinen, kun onnistuin yllättämään ulkomaanmatkalta palanneen Terhin useammalla kymmenellä liuskalla.
Tällä hetkellä huolemme on, ettei kakkososan tarina paisu liian laveaksi. Emme aio kirjoittaa 500-sivuista tiiliskiveä, vaikka saattaa olla, että kakkososasta tulee hiukan pidempi kuin ykkösestä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on luvassa.
Anneli
PS.
Terhi kertoo kuulumisista myöhemmin. Anneli kirjoitti postauksen julkkareita seuraavana päivänä, mutta julkaisemme sen vasta nyt. Puolivälin krouvi ollaan ohitettu tällä välin.
Terhi
01 tiistai Mar 2011
Posted in Sanottua
Nafisan kirjoittaa neidostamme mm. seuraavaa:
“Kirja tökki pitkin matkaa. Ensinnäkin nimistä: Sarmantian tähystäjäneidon Amayan sisko Sznesana kuulostaa lähinnä niistämiseltä, ja entäs sitten vanhemmat Ruorinainen Blagorodna ja Perämies Neofit Haralampijee Toinen (leikillisesti mielessäni isää kutsuinkin nimellä Uusikunto Haarat Lammessa, Jee!).”
Marika Riikonen puolestaan kuvailee Hämeen Sanomissa:
“Teoksessa on keskinäisen ilakoinnin makua. Paikoin se muistuttaa jonkinlaista kirjallista kermakakkukomediaa.”
20 torstai Lok 2011
Posted in Ei kategoriaa
Kirjanjulkkarijuhlia ei tule kuulkaas pidettyä liian usein. Nyt kun meitä on kaksi, päätimme yhdistää voimat ja kutsua ystävämme juhlistamaan neitoa ja kirjasyksyä.
Meillä oli suuri ilo saada kunniavieraaksemme Khalkoksen tunnetuin laulajatar, itse Rohkea Roza. Säestäjänään villillä laulajattarella oli suloinen tähystäjäneito Amaya. (Kuva: Kirsti Kuronen)
Olimme koonneet pienen näyttelyn esineistä, jotka ovat inspiroineet tämän vuoden kirjojamme. Esillä Annelin Futistyttöihin liittyviä tykötarpeita:
Jalkapallo: Hankittu Intersportista v. 2009. Kallis. Jalkapalloissa on eroja. Futistytön on saatava The Jalkapallo, joka maksaa enemmän.
Nappikset: Futistytölle välttämättömät. Hankittava uudet joka kevät. Kalliisti. Kärjen kovuus ja tuntuma tärkeät.
Terhin silmäterä: Scarlett O’Hara -barbie, muusa, joka istui työpöydällä koko Scarlettin puvussa -kirjoitusprosessin ajan. Kuvassa myös sulkakynä, jolla Miroslav Kostov kirjoittaa raporttinsa sekä musta Lilyanan peruukki, joka on menossa huoltoon.

- Olen niin uupunut pitkän laivamatkan jälkeen! matroona Krasimira parahti korkea-arvoinen tähystäjäneito vanavedessään, kun armon daamit tulivat esiintymään vaatimattomiin kemuihimme.
Meillä surkeilla khalkkidiparoilla oli suuri ilo nauttia, kun naiset esittivät muun muassa kappaleen Alla Sarmatian kuun.
Paikalle oli kutsuttu totta kai myös Vilma ja Paavo Virtanen, Noora Katon & Anneli Kannon ilmeikkäät lastenkirjahahmot.

Anneli ja Noora kertoivat suositun Virtas-sarjan tekemisestä. Seuraava kirja kertoo kaksivuotiaasta Kastehelmestä, jolla on kaksivuotiaan tahto ja terävät hampaat!

Ja illan päätti Rohkean Rozan vähintäänkin aistikas esiintyminen! Poskia punotti, kun Roza otti yleisönsä.
Tilaisuus oli lämminhenkinen ja mukava. Ällistyimme saamaamme kukka- ja lahjamäärää – me vilpittömästi unohdimme kirjoittaa kutsuun “ei lahjoja”. Nyt keittiö on täynnä ihania kukkakaunottaria.
Kiitos kaikille ihanille ystäville, jotka olitte kanssamme nostamassa maljoja. Ihan aina tämän työn ei tarvitse olla yksinäistä, arkista puurtamista. Tästä on taas hyvä jatkaa Tähystäjäneidon jatko-osan parissa.
Kiitos riemastuttaville Ritva Venehsalolle ja Maarit Kaijalle!
Luulenpa, että Rohkea Roza seikkailee myös II osassa…
Terveisin,
Terhi & Anneli
20 torstai Lok 2011
Posted in Ei kategoriaa
Juhlistimme eilen Tähystäjäneitoa ja yhteiskirjoittamista. Saimme vieraita kaukaa Sarmatiasta saakka: Biseran ruusu Krasimira ja tähystäjäneito Amaya lurauttivat meille surkeille khalkkideille kappaleen jos toisenkin.
Varsinainen enkelikuoro, vai mitä?
17 maanantai Lok 2011
Posted in Sanottua
Kirjamielellä-blogissa on luettu Tähystäjäneitoa. Ilahduimme kommenteista:
“Odotin tarinan olevan sellainen tyypillinen ja yleinen fantasiakirjan peruskuvio, mutta yllätyinkin iloisesti. Tähystäjäneito on raikas tarina, joka seisoo vankasti omilla jaloillaan – kuten tekee kirjan päähenkilökin. Amaya onkin yksi syy, miksi pidin kirjasta niin paljon. Hän ei ole mikään ressukka vaan iloinen, taitava ja itsensä hyvin tunteva nuori nainen, jolla pysyvät myös ohjat kädessä. Kirja on täynnä vahvoja ja omapäisiä naisia, jotka eivät häpeile itseään tai halujaan. Tällaisia naisia fantasiakirjallisuus tarvitsisi enemmänkin!”
03 maanantai Lok 2011
Posted in Ei kategoriaa
Kauhutäti Reetta Saine kirjoittaa Tähystäjäneidosta Sivupiirissä muun muassa seuraavaa:
“Vetävä juoni yhdistyy vakavampiin teemoihin, kuten naisten oikeuksien puolustamiseen, demokratian ja hirmuvallan väliseen taisteluun – ja tietysti luvalliseen ja luvattomaan rakkauteen. Romaani on ahmittava ja jää kutkuttavasti kesken. Erityiskiitokset vallan ihastuttavan moraalittomalle ratkaisulle rakkaussuhteessa!”
Sara puolestaan kommentoi kirjaa näin:
“Kaiken kaikkiaan romaanin asetelmat, henkilöhahmot ja valtapelit ovat todella herkullisia jatko-osia ajatellen ja tarinahan jää kutkuttavasti kesken. Nyt henkilöhahmoissa on keskitytty tiettyihin persooniin ja odotan erityisesti ruorinaisen Blagorodnaan, Amayan sisaren tähystyjäneito Snezanaan ja Lilyanan poikiin tutustumista ja hahmojen syventämistä.”
29 torstai Syy 2011
Posted in Lavalla
Luemme Tähystäjäneitoa ääneen
Turun kirjamessuilla
lauantaina 1.10. kello 14.30 alkaen
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n osastolla A/6.
Tervetuloa kuulolle!
Terveisin,
Anneli & Terhi