Kansikuvan takana

Kuparisaari-trilogian kansitaiteesta vastaa Anu Sallinen.
Kirja ei olisi mitään ilman lumovoimaista kantta ja silti liian harvoin annamme kuvittajille puheenvuoroa.
Sähköpostihaastattelimme Anua.

1. Kiitos, Anu! Sekä Anneli että minä olemme valtavan tyytyväisiä kirjan kanteen, emmekä pysty kuvittelemaan Amayaa enää muun näköisenä. Miten sait idean kansikuvitukseen?

– Halusin kanteen jonkin kirjan keskeisistä henkilöistä ja tunnelmasta menemättä liian yksityskohtaisesti tiettyyn kohtaukseen tai paikkaan. Hahmot syntyvät usein tekstiä lukemalla ikäänkuin itsestään, mutta on aina yllättävän vaikeaa antaa kuvattavalle henkilölle myös uskottava persoonallisuus. Olen todella iloinen, että Amayan kohdalla se tuntuu onnistuneen.

2. Millä tavalla luet kirjaa, johon teet kansikuvan? Poimitko lukiessasi
visuaalisia elementtejä, teetkö muistiinpanoja?

– Luen tekstin läpi useita kertoja ja merkitsen muistiin omia mielikuviani ja yksityiskohtia kuvauksesta. Minulle on tärkeää, että koen ”näkeväni oikein”
teoksen hengen ja maailman ja että ymmärrykseni tukee kirjailijan näkemystä. Voi sanoa, että lähestyn tekstiä kansatieteilijän asenteella, osallistuvana tarkkailijana. Vasta tämän jälkeen alan luonnosvaiheen jossa kehittelen aihetta vapaammin.

3. Millä tekniikalla kuva on tehty?

– Luonnostelen kuvan aina ensin käsin paperille, harvemmin kuitenkaan lopullisessa muodossa. Lopullinen sommitelma syntyi vasta tietokoneella piirtopöydän ja kuvankäsittelyohjelman avulla, yhdistelen useimmiten paperille ja koneella piirrettyjä elementtejä ja pintoja.

4. Olet onnistunut tavoittamaan kansikuvaan kirjan kolkon, ahdistavankin
tunnelman. Miten tunnelman vangitseminen onnistuu?

– Joskus kaikki loksahtaa helposti kohdalleen, mutta useimmiten tulos on pohdinnan ja  kokeilujen takana. Erityisesti fantasiakirjallisuuden hahmoja kuvatessa on helppo sortua lajityypin kliseisiin, jolloin kuvasta piirroksen laadusta huolimatta helposti puuttuu se, mikä tekee aiheesta todentuntuisen.

Vaikka Amaya on nuori kaunis neito, hänellä on vahva tahto, tunteet ja persoonallisuus, joiden halusin näkyvän myös kuvassa. Mietin pitkään, kuinka kirjan painostavaksi muuttuva tunnelma voisi välittyä kannesta tavalla, joka sopii kirjan henkeen.

5. Teit kannesta useita versioita. Teetkö niin aina?

– Piirrän yleensä versioita ja kuvan yksityiskohtia myös itselleni, kunnes aihe ja keskeinen idea alkavat tuntua luontevalta. On tärkeää, ettei rakastu ensimmäiseen (mieli)kuvaan aiheesta – vaihtoehtojen miettiminen pakottaa näkemään teoksen persoonallisimmat piirteet ja löytämään aiheen ja sommitelman joka toimii.

6. Tuliko Tähystäjäneidon kannesta sellainen kuin halusit?

– En ole vielä nähnyt lopullista painettua versiota, mutta olen hurjan iloinen siitä, että kansi vastaa kirjailijoiden näkemystä. Toivottavasti myös lukijat ottavat Amayan omakseen!

Trilogian ilmettä on ollut hienoa päästä miettimään, on mielenkiintoista nähdä miten hahmot ja tarina elävät ja miten sen voi kuvittaa kansiin.

7. Millaiset kansikuvat sinua puhuttelevat? 

– Hyvä kirjankansi saa löytämään kirjan, joka kiinnostaa. Se ei niinkään kuvita juonta, vaan välittää jotain olennaista kirjan tyylistä ja tunnelmasta. Se kestää aikaa ja lukukertoja. Se tekee kirjasta kauniin esineen.

Kuva-aihe, tekniikka, jolla se on toteutettu, typografia, pintakäsittely ja kansimateriaali ovat kaikki osa nautinnollista lukukokemusta. Hyvä kansi ei selitä liikaa, vaan ruokkii mielikuvitusta, siinä on jotain yllätyksellistä ja oivallusta ruokkivaa. Parhaat kannet tuntuvat erottamattomalta ja asiaankuuluvalta osalta teosta – myös sen jälkeen kun kirja on luettu.

Suomessa on uskomattoman omaperäisiä ja teknisesti taitavia kuvittajia. On turhauttavaa, ettei heidän työnsä saa ansaittua näkyvyyttä ja työn taloudellisesti kannattavaksi  tekevää palkkaa.

Turhan usein näkee kansikuvissa epämääräisesti aihepiiriin liittyviä, vielä epämääräisemmin käsiteltyjä kuvapankkikuvia, joihin kansitekstit on puolihuolimattomasti läntätty.

Varsinkin suomeksi julkaissut dekkarit ja pokkarit näyttävät usein valitettavan samanlaisilta. Minusta se on kirjan arvoa alentavaa eikä palvele sen enempää lukijaa, tekijää kuin kustantajaakaan. Onneksi on myös poikkeuksia.

Esimerkkinä hyvistä kotimaisista kirjankansista voisin mainita Elina Warstan (Kari Hotakainen: Huolimattomat), Ossi Hiekkalan (Kevin Wignall: Kuka on Conrad Hirst?), Sanna-Reeta Meilahden (Chris Cleave:Little Been tarina) ja Terhi Ekebomin (Tiina Piilola: Alkuvedet) kansitaiteen. Haluan vielä tarkentaa, ettei minulla ole sinällään mitään taitavasti ja ajatuksella käytettyä valokuvaa vastaan.

8. Miten kuvailisit omaa tyyliäsi kuvittajana?

– Oma tyylini on toivottavasti vasta kehittymässä. Kuvitus lähtee aina tekstistä, pyrin valitsemaan tekniikan ja toteutustavan joka parhaiten sopii teoksen henkeen. Minulla on luonnostaan taipumus aika pikkutarkkaan väkertämiseen, mutta yritän kehittää tyyliäni pelkistetympään suuntaan.

Haluaisin että ”käsialani” kuvittajana näkyisi töissä paljon nykyistä selkeämmin. Typografia kiehtoo minua yhtenä kuvituksen osana, samoin pelkistetyn ja tarkan, herttaisen ja pelottavan yhdistäminen.

Rakastan kuvittajia kuten Dave McKean (Neil Gaiman: Wolves in the Walls, James Jean (Fables) ja Shaun Tan (Tales from Outer Suburbia, The Arrival). He eivät vain kuvita tarinoita, he luovat kuvillaan omalakisia todellisuuksia. Erilaisesta tyylistä huolimatta löydän samaa sielukasta vinoutta myös Daniel Stollen lehtikuvituksista.

9. Täytyykö kuvittajan pitää kirjasta, johon tekee kannen? Millaisen suhteen
sinä muodostat tekstiin?

– Luen yleensäkin paljon ja olen aina ollut kiinnostunut kirjoista, jopa siinä määrin, että olen kouluttautunut kustannustoimittajaksi (ammatikseni en ole sitä tehnyt).

Kuvituslasit päässä luen tekstiä eri tavalla kuin lukiessani omaksi huvikseni. Kyllähän se auttaa, jos tekstiin rakastuu ensi lukemalta ja aihepiiri on henkilökohtaisesti kiinnostava.

Useimmat kuvittajat erikoistuvat johonkin kirjallisuuden lajityyppiin ja julkaisumuotoon jo siksikin, että kuvitustyö vaatii usein merkittävää paneutumista aihepiiriin. Itse olen tehnyt kuvitustyötä pääasiassa satu-, fantasia- ja science-fiction proosan parissa. Lisäksi olen tehnyt paljon käyttögrafiikkaa, jossa selkeys, informatiivisuus ja kohdeyleisö ovat etusijalla. Tavallaan tämä pätee myös kuvittamiseen.

En tee kuvituksia itseäni vaan lukijaa varten. Parhaaseen tulokseen pääsen, kun minulla on mahdollisuus keskustella kirjailijan ja kustannustoimittajan kanssa siitä, kuinka he ”näkevät” teoksen maailman ja riittävästi vapautta muodostaa oma tulkintani.

Yritän aina löytää tekstistä aiheita, joista syntyisi mahdollisimman kiinnostava, tarinaa täydentävä kuva. Fantasiamaailman kuvittaminen on haastavaa, koska tulkinnan mahdollisuuksia on niin paljon. En halua riistää lukijalta mahdollisuutta kuvitteluun.

Kansikuva voi olla avain. joka auttaa eläytymään toiseen maailmaan, mutta se voi myös vieraannuttaa.

Kun lähdin suunnittelemaan Kuparisaari-trilogian ensimmäisen osan kantta, tein paljon ajatustyötä, joka ei välttämättä mitenkään näy lopullisessa kuvassa. Minulle itselleni on kuitenkin tärkeää muodostaa käsitys Sarmatian ja Khalkoksen kulttuurista, sekä tapahtumien ajasta ja paikasta. Miten ihmiset puhuvat, liikkuvat, pukeutuvat, asuvat? Mikä erottaa heidän todellisuutensa meidän maailmastamme? Millainen on heidän menneisyytensä ja miten se näkyy?

10. Olet saanut trilogian kakkososan synopsiksen. Joko sinulla on mielikuva
kakkososan kannesta?

– Toisen osan kannen aihe on jo aika hyvin selvillä ja ensimmäiset luonnokset on tehty. Haluan kuitenkin vielä ”mutustella” tekstiä mielessäni ja hakea vaihtoehtoisia kuvakulmia, ennenkuin lähetän luonnokset eteenpäin. Usein usean lukukerran jälkeen tekstistä löytyy kohta, joka tarjoaa tuoreen vinkkelin hahmoon tai tapahtumaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s